Evijärven kirjaston perustamisajankohdasta on ristiriitaisia tietoja.

L. Schadewistz (Harmaja) mainitsee kirjassa Suomen lainakirjastot (Kansanvalistusseuran toimituksia 129, Helsinki 1903), että Evijärven kirjasto on perustettu vuonna 1866, kun taas Kaarlo Werkon kirjassa Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lastenkirjastoista on maininta: Evijärven kappelissa ei ollut ennen vuotta 1875 kirjastoa. Kirjasto avattiin vuonna 1876, jolloin rahoja saatiin kuntaan lankeavista viinaverorahoista. Niillä rahoilla ostettiin aluksi 20 kirjaa.

L. Schadewistz`in mainintaan ei ole löytynyt vahvistusta, mutta sen sijaan Kaarlo Werkon tiedot täsmäävät kuntakokouksen pöytäkirjan kanssa. Pöytäkirjassa, joka on allekirjoitettu syyskuun 25. päivänä 1876, päätettiin korkealta kruunulta tulevasta viinanpolttoverorahasta käyttää 180 mk 66 penniä kirjaston perustamiseen. Kirjastoon piti rahalla ostaa kahdeksan Svanjungin lakikirjaa, kuvakirjoja ja myöskin hengellisiä kirjoja. Ensimmäiseksi kirjastonhoitajaksi valittiin siltavouti herra Johan Fredrik Aspholm, joka työskenteli palkatta.

Toisen toimintavuoden lopulla lainakirjasto sai käyttöönsä 80 mk, mutta sitten kuluikin pitkä aika, ettei kirjastolle myönnetty käyttövaroja lainkaan.

Vuonna 1887 kuntakokous myönsi viinan verorahat kokonaan kirjastolle. Tästä päätöksesta kouluasioiden puolesta puhujat tekivät valituksen, mutta kuntakokouksen jäsenet puhuivat kirjaston puolesta: ”Kun kunnan lainakirjasto on niin ylen vähäinen, ettei siinä ole kuin 67 kelvollista kirjaa ja kunnassa on 3843 hengen paikkeilla väkeä, joista usiampia satoja olisi halullisia kirjain lukijoita sekä hengelliseltä että historialliselta alalta, ja nyt erittäin, kun on näin uskon sekavuuksia, että meidänkin kunnassa on kolmenlaista esiuskontoa, niin sytyttää ne yleistä lukuhalua tutkimalla Jumalan sanasta, mikä nyt olisi se oikea usko, aivan vastoin valittajain mielipidettä, jotka näyttävät sitä halveksivan ja lykkäävän sen epävarmaan tulevaisuuteen, jolloin se usioille on aivan myöhäistä...” Tällä saivat puhujat valituksen hylättyä ja lainakirjasto sai pitää rahansa.

Vuoden 1888 tammikuun 22. päivänä käsiteltiin kuntakokouksessa sääntöehdotus Evijärven kunnan lainakirjastolle. Säännöissä selvitettiin mm. kirjaston merkitystä, lainakirjojen lukumäärää samalle henkilölle, lainausaikaa, kirjojen käsittelyä, kirjastonhoitajan valintaa ja tehtäviä sekä seurauksia, jos lainausohjeita ei noudatettaisi. Säännöissä sanottiin mm. ettei kirjoja saanut lainata yhtä aikaa samalle henkilölle kuin neljä kappaletta ja sakkoja kirjan myöhästymisesta tuli 2 penniä päivältä.

Vuonna 1895 valittiin uudet kirjastonhoitajat sekä perustettiin komitea lainakirjaston hyväksi ja sen toiminnan parantamiseksi. Komitea pistikin heti tuulemaan, koska seuraavana vuonna 13. helmikuuta 1896 kuntakokouksessa päätettiin perustaa haarakirjasto jokaiseen kansakoulupiiriin.

Vuonna 1902 hyväksyttiin kirjastolle käyttöön Kansanvalistusseuran säännöt.

Vuonna 1916 kouluhallituksen ehdotuksesta keskusteltiin Lainakirjaston nimen muuttamisesta Kantakirjastoksi. Heinäkuun 22. päivänä 1917 kuntakokouksessa päätettiin, että Evijärven kunnan lainakirjasto muutetaan Kantakirjastoksi ja sille myönnetään 200 mk vuodessa kirjojen ostoa sekä muita kustannuksia varten ja 100 mk kirjastonhoitajan palkaksi.

Valtion kirjastotoiminnan alkaminen vuonna 1921 tiesi valtionavustusta sekä kirjallisuuden hankintaan ja sidontaan että kirjastonhoitajan palkkoihin. Määrärahat tulivat säännöllisiksi.

Vuonna 1923 kunta myönsi kirjaston käyttöön 50 penniä asukasta kohti sekä hoitajan palkkaa 600 mk vuodessa.

Ilahduttavaa oli vuoden 1928 kirjastolaki, se sääti valtion avuksi 50% kirjaston todellisista menoista.

Vuonna 1929 kirjasto järjestettiin Deweyn kymmenjärjestelmän mukaan. Siihen saakka kirjat olivat olleet hyllyissä hankintaluettelon mukaisesti numerojärjestyksessä, numerolappu kirjan selässä.

Vuonna 1977 otettiin tilapäinen lainausapulainen ja kirjastoapulaisen virka perustettiin vuonna 1978, vaikkakin se täytettiin vakinaisesti vasta vuosi myöhemmin. Siihen saakka virkaa oli hoidettu nuorisotyöttömyysvaroilla. Toinen kirjastovirkailijan virka perustettiin vuonna 1984.

Vuosien aikana kirjastoa siirrettiin useaan kertaan. Välillä se oli kauppias Erkki Pellisen tiloissa, välillä Osuusmeijerin tiloissa tai kunnantalolla. Vuonna 1954 kirjasto siirrettiin keskikoulun huonetiloihin. 70-luvun alussa nousi erikoisesti esille kirjaston huonekysymys. Niille tiloille, puoli luokkahuonetta, jolle oli lupa vuoden 1971 loppuun, ei koulutarkastajan mukaan voitu ajatellakaan luvan jatkamista. Mikäli kirjastolle saataisiin koko luokkahuone seuraavana vuonna käyttöön, johon oli vähän toiveita, voitaisiin ajatella jatkoa vielä vuodeksi. Luokkahuone saatiin ja kouluhallitukselta jatkolupa vielä vuoden 1976 loppuun.

Kirjastohuonekysymyskin saatiin vihdoin onnelliseen ratkaisuun. Peruskoulun yhteyteen rakennettavat kirjastotilat olivat satavuotispäivään mennessä hyvässä alussa ja 1. syyskuuta 1977 kirjasto pääsi omiin ajanmukaisiin tiloihin tänne Kuoppa-aholle Voltintielle peruskoulun yhteyteen. Kirjaston tilat olivat yli 300 m2, jossa oli täysin uusitut kalusteet ja audiovisuaaliset välineet. Samalla kirjastossa siirryttiin myös DETROIT-lainausjärjestelmään.

Vuosien aikana oli myös ns. lainausasemia useammassa kylässä ympäri Evijärveä. Parhaimmassa tapauksessa asemia oli jopa viidessä kylässä sekä kunnansairaalassa. Lainaus näissä oli kuitenkin niin vähäistä, että ne lopetettiin yksi toisen jälkeen. Viimeiset siirtolainakokoelmat lopetettiin vuonna 1980 Särkikylästä ja Lahdenkylästä. Sen jälkeen kokeiltiin linja-autokuljetusta eri kyliltä kerran viikossa siten, että auto kiersi kaikki kylät ja toi asiakkaat kirjastoon, mutta kalleutensa vuoksi tämäkin lopetettiin aika pian.

Vuonna 1986 aloitettiin kokeilumielessä pitämään kirjastoa auki sunnuntaisin lokakuun alusta huhtikuun loppuun kaksi tuntia kerrallaan. Aluksi oli tarkoitus pitää auki vain lukusalia, mutta sitten tuli henkilökunta siihen tulokseen, että yhtä hyvin voi lainata. Sitä kokeiluaikaa on jatkunut tähän päivään saakka eli kyllä se pysyväksi on jäänyt.

Vuonna 1990 alettiin miettiä ns. kirjastokimppa, jolloin saataisiin asiakkaiden käyttöön laajemmat valikoimat ja paremmat palvelut. Niinpä 8.2.1991 allekirjoitettiin yhteistyösopimus kuuden kunnan kesken (Alajärvi, Evijärvi, Perho, Soini, Veteli ja Vimpeli). Kimpan nimeksi tuli YTY -kimppa – YTY tarkoittaa yhteistyötä yli kuntarajojen /maakuntarajojen. Samana vuonna alettiin kirjoja viemään atk-rekisteriin ja toukokuussa 1992 otettiin käyttöön varsinainen atk-lainaus (Kiri myöhemmin Primas).

Vuonna 1995 kirjaston tiloja peruskorjattiin ja laajenettiin. Kirjasto oli suljettuna kaksi kuukautta, jonka aikana tilat remontoitiin ja yläkertaan saatiin varasto- ja työskentelytilaa. Alakerrasta poistettiin esimerkiksi väliseiniä, joten kirjastoon tuli avaruuden tuntua vaikka hyllytilaa ei tullutkaan lisää. Myöhemmin yläkerran parvelle siirrettiin käsikirjasto.

Vuonna 1999 YTY -kimppaan liittyi mukaan Lappajärvi ja aineistotietokanta tuli samalla selattavaksi Internetin kautta (YTY -kirjastojen mukana myös Kortesjärvi). YTYWEPISSÄ sai tarkistaa oman lainatilanteen, uusia lainoja ja tehdä varauksia lainassa olevaan aineistoon.

Vuonna 2002 Lehtimäen kirjasto liittyi YTY -kimppaan ja samalla uusittiin kirjastojärjestelmä, käyttöön otettiin ATP Origo ja internetin kautta käytettävissä WEB Origo (Kortesjärvi ei enää mukana).

Vuonna 2011 uusittin vielä kerran yhteinen kirjastojärjestelmä: ATP Origosta tuli Axiell Aurora ja WEB Origon korvasi Axiell Arena.